Alueellinen erikoistuminen (ylin TOL-taso) Uusimaa

Alueellinen erikoistuminen (2. TOL-taso) Uusimaa

Alueellista erikoistumista kuvataan käyttäen sijaintiosamääriin perustuvia toimialoittaisia suhdelukuja. Ne kuvaavat maakunnan suhteellista erikoistumista verrattuna koko maan keskiarvoon. Sijaintiosamäärät on laskettu yritystoiminnan henkilöstömäärälle. Tunnusluvut kuvaavat siis toimialan henkilöstömääräosuutta alueella suhteutettuna saman toimialan henkilöstömääräosuuteen koko maassa. Kun suhdeluku saa arvon 1, on toimialan henkilöstöosuus alueella yhtä suuri kuin koko maassa. Jos suhdeluvun arvo on suurempi kuin 1, alue on erikoistunut kyseiseen toimialaan. Analyysi on rajattu yrityssektoriin, toisin sanoen julkisyhteisöt ovat analyysin ulkopuolella. Koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tulokset kuvaavat kyseisillä toimialoilla toimivien yritysten sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (muut kuin julkisyhteisöt) alueellista erikoistumista.

Eniten työllistävät toimialat Uusimaa

Kuvio kertoo minkä toimialan yritykset työllistävät eniten. Luvut on laskettu yritystoiminnan henkilöstömäärän perusteella. Kuviossa olevat toimialat muodostavat yli 50% maakunnan työpaikoista. Analyysi on rajattu yrityssektoriin eli julkisyhteisöt ovat sen ulkopuolella.

Toimialarakenne Uusimaa

Toimialaprofiili kuvaa alueen yritysten toimialoittaista jakautumista henkilöstömäärän perusteella. Analyysissä TOL-luokista on muodostettu kuusi kategoriaa: osaamisintensiiviset palvelut, luonnonvara-ala, teollisuus, rakentaminen, kauppa ja muut palvelut. Analyysi on rajattu yrityssektoriin eli julkisyhteisöt ovat tarkastelun ulkopuolella.

Kilpailukykyprofiili

Uusimaa
Maakunta
Vertailumaakunta

Kilpailukykyprofiilit maakunnittain

Kullekin maakunnalle on laskettu kilpailukykyindeksi viidellä eri mittarilla: Työn tuottavuus, yritysdynamiikka, koulutustaso, t&k-intensiteetti ja työllisyys. Indeksin arvo 100 kuvaa mediaanimaakuntaa. Jos indeksin arvo on yli 100, pärjää maakunta siis keskimääräistä paremmin kyseisellä kilpailukykymittarilla.

Työn tuottavuus on laskettu suhteuttamalla työn arvonlisäys tehtyihin työtunteihin.

Yritysdynamiikka on laskettu suhteuttamalla vuoden aikana aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteissumma maakunnan koko yrityskantaan.

Koulutustaso kuvaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 15 vuotta täyttäneistä.

T&k-intensiteetti kuvaa maakunnan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja suhteessa maakunnan yritysten yhteenlaskettuun liikevaihtoon.

Työllisyys kuvaa maakunnan työllisyysastetta.