English Suomi

Language

Yhteys
Menu

info@owalgroup.com
010 235 6060
Kasarmikatu 23A, 00130 Helsinki

Lapsivaikutusten arviointi on kunnissa ja valtionhallinnossa edelleen satunnaista

Lapsivaikutusten arviointia koskevassa selvityksessä tarkasteltiin lapsivaikutusten arvioinnin nykytilaa ja kehitystarpeita säädösvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Tarkastelu kohdistui sekä valtiohallintoon että kuntatasolle. Selvityksen tavoitteina oli:

  • Tuottaa tietoa lapsivaikutusten arvioinnin nykytilasta sekä siihen liittyvistä kehitystarpeista sekä
  • Tunnistaa tapoja kehittää lapsivaikutusten arviointia tulevaisuudessa sekä tehdä konkreettisia esityksiä lapsivaikutusten arviointikäytäntöjen kehittämiseksi.

Owal Group Oy toteutti selvityksen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) toimeksiannosta huhti-kesäkuun 2019 aikana. Selvityksen aineisto muodostui kolmesta kokonaisuudesta – haastatteluaineistosta, hallituksen esityksistä sekä muusta kirjallisesta aineistosta (kuten lapsivaikutusten arvioinnin ohjeet ja oppaat, aikaisemmat selvitykset ja tutkimukset sekä kuntien tuottama arviointidokumentaatio).

Lapsivaikutusten arviointia tehdään nykyisellään heikosti

Selvityksen perusteella kiinnostus lapsivaikutusten arviointia kohtaan on lisääntynyt erityisesti kunnissa, mutta käytännön esimerkit ovat edelleen varsin vähäisiä muutamia edelläkävijäkuntia lukuun ottamatta. Valtionhallinnossa lapsivaikutusten arvioinnin tilanne on kuntiakin heikompi. Lapsivaikutuksia on arvioitu hallitusten esityksissä erittäin niukasti eikä lapsivaikutusten arviointeja ole tehty lainkaan useissa keskeisissäkään hallituksen esityksissä. Valtion talousarviopäätösten osalta lapsivaikutuksia ei kokonaisuudessaan arvioida lainkaan.

Selvityksen esittämän viiden kehitysaskeleen avulla voidaan rakentaa kestävä polku kohti systemaattista toimintatapaa lapsivaikutusten arvioinnissa

1 Yksittäisistä vaikutuslajeista ihmisvaikutusten arviointiin.

Lapsivaikutusten arvioinnin ongelmat palautuvat monelta osin yleisiin poliittisen päätöksenteon vaikutusarvioinnin ongelmiin. Ongelmat koskevat erityisesti ihmisvaikutusten arviointia, joita tehdään erityisen vähäisesti. Vaikutusarvioinnit kohdistuvat nykyisin pääasiassa taloudellisin vaikutuksiin. Lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen edellyttää yleisesti ihmisvaikutusten arviointikäytäntöjen ja resurssien vahvistamista.

2  Yksittäisten päätösten arvioinnista kokonaisuuksien arviointiin.

Vaikutusarviointien fokus sekä valtionhallinnossa että kunnissa on ollut yksittäisiin päätöksiin kohdistuvassa arvioinnissa (esim. hallituksen esitys tai investointipäätös). Tämä paitsi sivuuttaa laajemmat eri päätösten yhteisvaikutukset, niin yksittäisten päätösten arviointi on väistämättä rajattua eikä aina edes käytännössä mahdollista. Lapsivaikutusten arvioinnissa yksittäisten päätösten arvioinnin ohella on keskeistä tarkastella määrävälein laajempia ilmiö- ja politiikkakokonaisuuksia lasten näkökulmasta.

3  Päätösesitysten arvioinnista politiikkavaihtoehtojen arviointiin.

Lapsivaikutusten arvioinnissa (erityisesti hallituksen esityksissä) tarkastellaan tyypillisesti käsillä olevan päätösehdotuksen vaikutuksia sen sijaan, että arvioitaisiin vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Tämän seurauksena arvioinnit keskittyvät usein perustelemaan valittua ratkaisua ja arvioinnissa tuodaan esiin positiiviset ja aiotut vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnissa olisi aina myös tarkasteltava vaihtoehtoisia  toteutustapoja ja ohjauskeinoja.

4 Ennakkoarvioinnista lapsivaikutusten seurantaan.

Lapsivaikutusten arvioinnista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä päätösten ennakollista vaikutusarviointia. Ilman systemaattista tietopohjaa päätöksenteon kohteen nykytilasta ja aikaisempien päätösten vaikutuksista ennakkoarvioinnin mahdollisuudet tuottaa perusteltuja arvioita päätöksenteon tueksi jää erittäin heikoksi. Merkittävissä päätöksissä tulisikin päätökseen kiinnittää systemaattinen seurannan prosessi, jossa päätöksen lapsivaikutuksia seurataan määritellyn ajan kuluessa ja päätöksiä tarvittaessa korjataan saadun tiedon pohjalta.

 5 Asiantuntijoiden kuulemisesta lasten osallistamiseen

Lasten osallistuminen vaikutusten arviointiin on kiinteä ja elimellinen osa lapsivaikutusten arviointia. Lasten oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaan lapsella on oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuksi. Lapsivaikutusten arvioinnissa lasten osallistaminen on itseisarvoista ja lapsivaikutusten arviointi voidaan nähdä itsessään päätöksenteon työkaluna, jonka avulla lapset osallistetaan päätöksentekoon.

Koko raportti on luettavissa tästä linkistä.

Kuinka voimme auttaa?

Avaa keskustelu kanssamme tässä: