Selvitys toteutettiin Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta joulukuun 2019 ja toukokuun 2020 välisenä aikana. Selvityksessä tarkasteltiin kuntien osalta maahanmuuttoasioiden koordinoinnin ja kotoutumisen edistämisen vastuiden määräytymistä, toiminnan organisoimista kunnissa sekä työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä, seurantaa ja ohjausta. Selvityksessä käsiteltiin myös työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajille tarjottavia palveluja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa.
Selvityksen keskeisenä tiedonkeruumenetelmänä oli kunnille ja kuntayhtymille osoitettu sähköinen kysely, jonka suunnitteluun osallistui selvityksen laatijoiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiantuntijoita. Vastauksia saatiin ympäri maata kaikista maakunnista, ja suurimpana yksittäisenä maakuntana oli Uusimaa, josta on vajaa kolmasosa kaikista vastaajista. Kyselyaineistoa täydennettiin syventävillä haastatteluilla, joita toteutettiin kuuden kunnan osalta (Vantaa, Tampere, Joensuu, Kotka, Pietarsaari ja Pudasjärvi). Näissä haastatteluissa pyrittiin syventämään sekä nykytilan kuvausta että muodostamaan käsitystä tarvittavista toimenpiteistä jatkossa.
Selvityksen tulokset piirtävät kuvan maahanmuuttajaväestön kannalta hajanaisesta palvelujärjestelmästä koskien etenemistä työvoiman ulkopuolelta kohti koulutusta ja työelämää. Palvelut tavoittavat osan maahanmuuttajaväestöstä, mutta työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen ei vaikuta systemaattiselta useassa kunnassa. Alkukartoitusten teon ja kotoutumissuunnitelmien laadinnan osalta toiminta näyttäytyy systemaattisena erityisesti pakolaisten ja pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tulleille.
Selvityksen pohjalta esitetään, että kunnissa ja kuntayhtymissä olisi jatkossa tarve nykyistä yhtenäisemmälle, tarkemmalle ja luotettavammalle tilannekuvalle maahanmuuttajaväestöstä, jotta työelämää kohti vieviä palveluja voidaan järjestää systemaattisemmin ja vaikuttavammin. Palvelujärjestelmällä eri toimijoineen olisi yhteiset matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Lainsäädännössä tulisi määritellä työvoiman ulkopuolella olevien osalta kokonaisvastuu kunnille ja lisätä palveluiden järjestämisen velvoittavuutta. Valtion vastattavaksi tulisi riittävä resursointi.
Selvityksen toteutti Owal Group Oy.
Lue koko arviointiraportti täältä