English Suomi

Language

Yhteys
Menu

info@owalgroup.com
010 235 6060
Kasarmikatu 23A, 00130 Helsinki

Turvapaikkaprosessin kehittäminen edellyttää keskeisten toimijoiden roolien selkeyttämistä sekä yhteisen tavoitetilan muodostamista

Turvapaikkaprosessia koskevan selvityksen tavoitteena oli selvittää, kuinka turvapaikkaprosessia voitaisiin jatkossa sujuvoittaa, prosessin laatua parantaa ja sen kestoa lyhentää huolehtien samalla turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta yhä paremmin. Owal Group Oy toteutti riippumattoman selvityksen sisäministeriön toimeksiannosta tammi-kesäkuun 2019 välisenä aikana. Raportti julkaistiin 27.6.2019.

Selvityksen kohteena oli koko se prosessi, jonka Suomeen saapunut turvapaikanhakija kohtaa maahantulon jälkeen siihen saakka, kun hän joko siirtyy kotouttamispalveluiden piiriin tai hän poistuu maasta. Selvityksessä tarkasteltiin viranomaisten välisiä toimintatapoja turvapaikka-asioissa ja tunnistettiin turvapaikkaprosessin kehittämistarpeita. Kantavana ajatuksena oli pyrkimys turvapaikkaprosessin kokonaisuuden kehittämisestä prosessin yksittäisten vaiheiden osaoptimoinnin sijaan. Selvityksen suositusten tarkentaminen ja käytäntöön vieminen edellyttää asianomaisten viranomaisten ja muiden toimijoiden osallisuutta ja jatkokehittämistyötä.

Selvitys pohjautuu laajaan kirjalliseen aineistoon sekä kattavaan haastatteluaineistoon. Selvityksen tekijöiden tukena on toiminut asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on ollut tukea selvityksen tekemistä omalla asiantuntemuksellaan, mutta itse raportti ei edusta asiantuntijaryhmän tai sen yksittäisten jäsenten näkemyksiä.

Turvapaikkaprosessin alkuvaiheen onnistuminen heijastuu myöhempiin vaiheisiin

Niin vireillepano-, hallinto- kuin valitusvaiheista tunnistettiin useita kehittämistarpeita.Turvapaikkajärjestelmän kuormittuneisuus näkyy erityisesti käsittelyajoissa sekä Maahanmuuttovirastossa että hallinto-oikeuksissa. Vuosien 2015 ja 2016 korkeat hakijamäärät näkyvät yhä Suomen turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän nykytilanteessa. Vaikka hakemusmäärät ovat sittemmin laskeneet jo vuotta 2015 edeltävää tasoa alemmas, vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevien asiakkaiden määrä on laskenut hitaasti.

Alkuvaiheen toimenpiteiden onnistuminen ja oikea aikataulutus heijastuvat muiden vaiheiden onnistumisiin. Turvapaikkaprosessi toimii parhaiten, kun asiat tehdään ”kerralla kunnolla”. On oleellista, että prosessi on etupainotteinen siten, että hakijalla on mahdollisimman hyvät edellytykset saada asiansa vireille ja saada kaikki relevantit asiat huomioon otetuksi hakemuksen käsittelyvaiheessa.

Selvityksessä esitetään 21 suositusta turvapaikkaprosessin kehittämiseksi

Selvityksessä suositukset on jaettu viiteen kokonaisuuteen: ensimmäinen kokonaisuus koskee yleisen tavoitteen ja tahtotilan muodostamista turvapaikkaprosessin käytännön tason toiminnan kehittämiseksi (3 suositusta). Toinen kokonaisuus koskee hakijan oikeusturvan parantamista (5 suositusta). Kolmas käsittelee vireillepanoa ja henkilöllisyyden selvittämistä (2 suositusta) ja neljäs kokonaisuus johtamista, osaamista ja laadun kehittämistä (7 suositusta). Viides kokonaisuus pitää sisällään suositukset liittyen kuntapaikkajärjestelmään sekä alaikäisten ja yksintulleiden turvapaikanhakijoiden prosessin kehittämiseen (4 suositusta).

Jotta turvapaikkaprosessia voidaan edelleen kehittää, tulee viranomaisten rooleja ja tehtäviä selkeyttää ja turvapaikkaprosessille ja sen keskeisille toimijoille luoda nykyistä selkeämpi, yhteinen, käytännön toteutusta koskeva tavoitetila, joka jatkossa ohjaa yhteisiä ja erillisiä kehittämistoimenpiteitä. Turvapaikkaprosessilla tulisi olla käytännön tasolla kaikkien tiedossa oleva selkeä konsepti ja tavoiteaikataulu, jotta eri toimijoiden toimenpiteet tapahtuvat sekä hakijan että viranomaistoiminnan sekä muiden prosessiin osallistuvien toimijoiden kannalta oikeaan aikaan ja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Myös turvapaikanhakijan osallisuutta tulisi vahvistaa asiointia kehittämällä. Tämä lisäisi hakijan ymmärrystä ja tietoisuutta prosessin eri vaiheiden etenemisestä tulee lisätä. Selvityksen mukaan viranomaisen vastuulla tulisi olla järjestää ja varmistaa, että jokaisella turvapaikanhakijalla on halutessaan mahdollisuus henkilökohtaiseen oikeusapuun ennen turvapaikkapuhuttelua. Selvityksen tulosten perusteella oikeusavustajan osallistumisen puhutteluun tulisi olla mahdollista harkinnan pohjalta matalalla kynnyksellä.

Selvityksen raportti kaikkine suosituksineen on luettavissa tästä linkistä.

 

 

 

Kuinka voimme auttaa?

Avaa keskustelu kanssamme tässä: