Strategisessa media-analyysissä tarkastellaan viestinnän tavoitteiden toteutumista ja haluttujen tavoiteviestien läpimenoa mediassa.
Strategiset media-analyysit räätälöidään viestinnälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Strategisessa media-analyysissä voidaan myös tarkastella tavoitteiden vastaisten viestien määrää ja esiintymistä mediassa ja niiden suhteellista osuutta. Perinteisen median ja sosiaalisen median lisäksi analyysi voidaan laajentaa esimerkiksi lainsäädännön valmistelun, poliittisen päätöksenteon ja oikeustapauksien seurantaan.
Tavoiteviestit
Tavoiteviesteillä tarkoitetaan niitä viestejä joita organisaatio pyrkii saamaan läpi eri medioissa. Tavoiteviestit ovat viestejä, jotka ovat organisaation strategisten tavoitteiden mukaisia ja tukevat näiden tavoitteiden mukaisten vaikutusten aikaansaamista. Esimerkiksi jos tavoitteena on lisätä jonkin tuotteen käyttöä, ovat viestit jotka kertovat tuotteen suotuisista terveysvaikutuksista tavoiteviestejä.
Vastaviestit
Vastaviestit ovat viestejä, jotka ovat vastakkaisia organisaation tavoiteviesteille ja tavoiteltujen vaikutusten aikaansaamiselle. Esimerkiksi jos tavoitteena on vähentää jonkin tuotteen käyttöä sen epäsuotuisten terveysvaikutusten vuoksi, viestit joissa pyritään kiistämään epäsuotuisat terveysvaikutukset tai muuuten lisäämään tuotteen käyttöä, ovat vastaviestejä.
Tavoitettu yleisö
Tavoite- ja vastaviestien läpimenoa voidaan tarkastella myös suhteessa tavoitettuun yleisöön. Siinä missä edellinen analyysi kertoi viestien läpimenon seuratuissa medioissa tavoitetun yleisön analyysi keroo kuinka monta henkilöä tavoiteviesti ja vastaviesti ovat saavuttaneet.
Vaiheet
Strateginen media-analyysi tehdään suhteessa viestinnälle asetettuihin tavoitteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään analysoitavat tavoitealueet.
1Toisessa vaiheessa määritellään lähdekanta. Otetaanko mukaan kotimaiset lähteet vai myös ulkomaiset, seurataanko myös sosiaalista mediaa, ovatko esimerkiksi viranomaisten suunnittelu ja päätösdokumentit relevantteja?
2Seurannan perusteella laaditaan halutut analyysit. Analyysit koostuvat moduuleista, joista analyysiin sisällytettävät määritellään tavoitteiden pohjalta.
3Raportointi voi tapahtua eri frekvensseillä: 1kk, 3kk, 6kk ja vuosi. Sopiva frekvenssi riippuu toiminnan luonteesta sekä analysoitavan aineiston volyymistä.
4