Tiedepolitiikan tavoitteena on vahvistaa tieteen kansainvälistä tasoa, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Yhä keskeisempi osa tiedepolitiikkaa on tieteen tilan ja tason seuranta, mittaaminen ja arviointi.
Tiede- ja tutkimusorganisaatioiden kenttä on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana valtavassa myllerryksessä. Toimialalle on omaleimaista myös voimakkaat lähestymistapa- ja näkemyserot.
Toimintaympäristön muutokset ovat myös vaikuttaneet paljolti siihen, miten alan keskeiset organisaatiot toimivat ja millaiset niiden toimintaedellytykset ovat muuttuvassa toimintaympäristössä.
Ajankohtaisia keskusteluja ovat yliopistojen profiloitusmisstrategiat, tutkijanuramallit sekä tieteen tuloksellisuuden mittaaminen.
Viime vuosina Suomessa on entistä enemmän haluttu mitatata tutkimuksen määrällistä ja laadullista kehitystä sekä kehittää kvantitatiivisia mittareita yliopisto- ja tutkimusrahoituksen perusteiksi. Erityistä painoa on laitettu tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuusarvioinnin kehittämiseen.
Tieteen tilaa ja tasoa arvioidaan entistä useammin myös bibliometrisin menetelmin. Bilbiometriset menetelmät ovat täydentäneet perinteisempia arvioinnin ja seurannan menetelmiä ja aineistoja.