Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu työllistymisen ja jatkuvan oppimisen väylänä VN TEAS -tutkimuksessa on tarkasteltu työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun (OMO) toimivuutta, lisäarvoa osaamisen kehittämisen näkökulmasta sekä tarkoituksenmukaisuutta osana työvoima- ja koulutuspalvelujärjestelmää. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Owal Group Oy sekä Pellervon Taloustutkimus (3/2023–5/2024).
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain puitteissa tarjottu omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on tarkoitettu yli 25-vuotiaille työnhakijoille. Työttömyysetuusaikaa voidaan käyttää päätoimisiin opintoihin, jos työvoimaviranomainen on todennut koulutustarpeen ja omaehtoinen opiskelu parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa.
Omaehtoinen opiskelu yksilön näkökulmasta
Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun, eli ns. OMO-opiskelun kokemukset olivat asiakaskyselyn osalta monin tavoin myönteisiä. Työttömyysetuudella opiskelun myötä he ovat pystyneet opiskelemaan itselleen mieluisan koulutuksen, joka on selkeästi parantanut heidän työmarkkina-asemaansa. Toisaalta haasteena nostettiin esille tukiajan riittävyys.
Selvityksessä toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneiden kokemukset OMO-opinnoista olivat varsin positiivisia. Vastaajista selkeä enemmistö (82–86 %) koki työttömyysetuudella opiskelun vastanneen heidän koulutustarpeeseensa ja opiskelun olleen sitä, mitä he olivat ajatelleet. Työttömyysetuudella opiskelua pidettiin hyvänä mahdollisuutena päivittää omaa osaamistaan ja lisätä omia työllistymismahdollisuuksia. Vastaajat kokivat laajasti, että työttömyysetuudella opiskelun myötä he ovat pystyneet suorittamaan itselleen mieluisan koulutuksen, joka on parantanut heidän työmarkkina-asemaansa. Työttömyysetuudella opiskelun vahvuuksina pidettiin muun muassa sitä, että se mahdollistaa opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Työttömyysetuudella opiskellessa moni koki pystyneensä keskittymään täysiaikaisesti opintojen suorittamiseen.
Kriittisinä huomioina nostettiin esille esimerkiksi tukiajan riittävyys. Vastaajista vajaa puolet, 40 prosenttia, ei kokenut tukiaikaa riittävän pituisena ja 25 prosenttia vastaajista ei pitänyt rahallisen tuen määrää riittävänä. Kehittämistarpeina nostettiin esiin myös tarve opiskelun yksilöllisempään räätälöimiseen tai tukiajanpidentämiseen vastaamaan opiskelun kestoa.
Työllisyyttä edistävät vaikutukset
Asiakaskyselyyn vastanneet kokivat pääsääntöisesti työttömyysetuudella opiskelulla olleen suuri vaikutus heidän työllistymiseensä ja sitä kautta myös taloudelliseen tilanteeseen. Asiakaskyselyyn vastanneista OMO-opiskelijoista selkeä enemmistö, 70 prosenttia oli työllistynyt työttömyysetuudella opiskelun myötä. Noin puolet heistä työllistyi jo opintojen aikana ja kolmasosa puoli vuotta opintojen päättymisestä. Vain pieni osa vastaajista, 5 prosenttia, kertoi että heillä oli mennyt yli vuosi työllistymiseen opintojen päättymisestä. Opiskelun myötä työllistyneistä lähes kaikki vastaajat, 91 prosenttia, kertoivat työllistyneensä opintojen myötä sille alalle, jota olivat opiskelleet. Yleisellä tasolla havaittiin myös muita myönteisiä vaikutuksia. Merkittävä osa vastaajista koki opintojen lisänneen uskoa tulevaisuuteen (88 %), parantaneen työmarkkina-asemaa (84 %) ja auttaneet heitä löytämään mielekkään ammatin (77 %). Vain pieni osa vastaajista, 5–9 prosenttia, ei ollut tunnistanut näitä vaikutuksia omalta osaltaan.
Työttömyysetuudella opiskelulla koettiin olleen pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia myös henkilökohtaiseen taloudelliseen tilanteeseen. Noin puolet vastaajista, 53 prosenttia arvioi, että työttömyysetuudella opiskelun avulla heidän taloudellinen tilanteensa on muuttunut paljon ja merkittävä osuus, 65 prosenttia vastaajista kertoi, että työttömyysetuudella opiskelulla oli positiivinen vaikutus heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Aineistossa nuoret vastaajat kokivat taloudellisen tilanteen muuttuneen enemmän ja myönteisemmin kuin vanhemmat vastaajat.
Työllistymisen myötä tulotaso on noussut etenkin työttömyysetuutta suuremmaksi, mutta useat vastaajat kertoivat palkkatulojen muuttuneen opintojen myötä aikaisempaa korkeammaksi. Vastauksissa kerrottiin myös muun muassa tilanteista, joilla opintojen myötä on saanut ensimmäistä kertaa vakituisen työsuhteen.
OMO TE-hallinnon näkökulmasta
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirretään valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025[1]. TE-toimistoissa on nykyisin runsaasti osaamista omaehtoista opiskelua koskevasta päätöksenteosta. OMO VN TEAS -hankkeen TE-toimiston asiantuntijoille kohdennetussa kyselyssä vastaajat ehdottivat eri keinoja varmistaa osaamisen säilyminen TE-palveluiden siirtyessä kuntien vastuulle. Sujuva siirtymä tukee myös asiakkaiden etua.
Selvityksen pohjalta nousi esille esimerkiksi koulutuksen, perehdytyksen, kehittämisen ja keskitettyjen ratkaisujen merkitys. Osaavaa henkilöstöä tulee siirtää kuntiin jakamaan omaa osaamistaan eteenpäin uusissa organisaatioissa. Saumattomien siirtymien varmistamiseksi, kuntien olisi hyvä valmistautua vastaanottamaan TE-toimistojen henkilöstön osaaminen ja ohjeet. Kuntien tulisi toimillaan varmistaa myös, että kokeneet ja syvällistä osaamista omaavat asiantuntijat haluavat jäädä kunnan palvelukseen.
Koulutuksen ja perehdytyksen avulla tulee varmistaa, että OMO-osaamista ylläpidetään mutta myös kehitetään. Aiemmin laaditut omaehtoista opiskelua koskevat materiaalit ja toimivat järjestelmät tulee säilyttää ja pyrkiä siirtämään kuntiin. Yhteistyötä tulee lisätä ja siihen täytyy kannustaa eri alueiden ja organisaatioiden välillä sekä valtakunnallisesti, jotta osaamista ja tietoa jaetaan laajasti. Parhaiten yhdenmukainen päätöksenteko toteutuisi tavalla tai toisella keskitetyissä ratkaisuissa; esimerkiksi OMO-arviointiryhmien muodostaminen kuntiin tai yhteistoiminta-alueille voisi olla ratkaisu tähän. Valtakunnallisen riittävän yhdenvertaisuuden takaamiseksi valtakunnallisten ohjeiden tulee olla selkeitä ja riittäviä, ja toimijat voisivat hyötyä alueiden välisestä yhteistyöstä.
Ministeriöiden tulee huolehtia, että kuntien linjauksia ja palveluiden laatua seurataan ja ohjataan tarvittaessa. TE-asiantuntijat ehdottavat lisäksi tiiviimpää yhteistyötä kuntien, oppilaitosten ja työnantajien välille. Tällöin opintoja koskevat ratkaisut vastaisivat paremmin työmarkkinatilannetta. Osa tutkimuksen TE-toimiston kyselyn vastaajista on ehdottanut OMO-järjestelmän yksinkertaistamista tai integroimista opintotukijärjestelmään.
Yhteiskunnallisen tason vaikutukset
OMO on merkittävä työnhakijoiden osaamisen kehittämisen väylä ja se on noussut yhdeksi keskeiseksi työvoimapalveluksi. Opiskeluvaihtoehtojen määrä on laajempi kuin ammatillisessa työvoimakoulutuksessa ja OMO on kannustanut sellaisia työttömiä opiskelemaan, jotka eivät olisi ilman OMOa opiskelleet. Erityisen paljon OMO on lisännyt työttömien naisten opiskelua. OMOlla on oma selkeä roolinsa palvelujärjestelmässä, mutta myös sillä on omat haasteensa. OMO esimerkiksi syrjäyttää opiskelua opintorahalla ja siirtää työllistymistä opintojen päättymisen jälkeiseen aikaan.
Lisää selvityksestä voi lukea raportista, joka julkistettiin 2.5.2024.
Lisätietoja
Senior Partner Olli Oosi, Owal Group Oy, p. 050 530 4737, olli@owalgroup.com
Seniorikonsultti Taru Aihinen, Owal Group Oy, taru@owalgroup.com
[1] TE-palvelut 2024-uudistus. Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavilla: https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus
