Kun suomalaisessa keskustelussa vedotaan “Tanskan malliin”, puhutaan usein oikeasta asiasta, vaikka puhuttaisiinkin eri asioista. Yhdelle se tarkoittaa joustoturvaa, toiselle maahanmuuttajien työvelvoitetta, kolmannelle työttömyysturvan porrastamista ja neljännelle kuntien vastuuta työllisyyspalveluista. Siksi käsitteestä on tullut poliittinen pikakirjoitus: se lupaa tanskalaisen käytännöllisyyden, mutta jättää usein kertomatta, mikä osa Tanskan järjestelmää on tarkoitus siirtää Suomeen. Tämä blogi perustuu yhdessä Kuntaliiton sekä työllisyysalueiden ja kuntien edustajien kanssa toteuttamaamme opintomatkaan ja omiin pohdintoihini Tanskan mallista.
Yksi käsite, mutta monta sisältöä
“Tanskan malli” on suomalaisessa politiikassa varsin joustava ilmaus. Vuoden 2023 vaalikeskustelussa sillä viitattiin erityisesti ansioturvan porrastamiseen, irtisanomissuojan keventämiseen ja siihen, että työttömyyskassoilla on Tanskassa Suomea vahvempi rooli työnhakijoiden tukemisessa (Kantola, 2023). Vuonna 2026 sama ilmaus nousi uutisissa esiin maahanmuuttajien sosiaaliturvaan liitettynä työvelvoitteena: Tanskan esimerkkiä käytettiin perustelemaan ajatusta, että sosiaaliturvan ehtona voisi olla yleishyödyllinen työ tai muu aktiivisuus (Nuuttila & Heiskanen, 2026; Nuuttila, 2026). Samaan aikaan poliittisessa keskustelussa Tanskan malliksi on kutsuttu myös vanhempainrahan rahoitusta ja vanhemmuuden kustannusten jakamista työnantajien kesken (esim. Suomen ruotsalainen kansanpuolue, 2025).
Noh, käsitehistoriallisen koulutuksen saaneena ajattelen että tämä on väistämätöntä. Toisaalta kun Tanskan mallista irrotetaan yksi näkyvä elementti, esimerkiksi velvoittavuus, se voi näyttää yksinkertaiselta hallinnolliselta ratkaisulta. Tanskalainen järjestelmä on kuitenkin kerroksellinen kokonaisuus, jossa velvoitteita, taloudellisia kannustimia, vahvaa työttömyysturvaa, työnantajayhteistyötä, kuntien vastuuta ja valtakunnallista tietojohtamista on rakennettu pitkän ajan kuluessa.
Kiinnostavaa on tietysti kysyä, mitä kulloinkin yritetään Tanskasta mallina lainata. Puhutaanko koko työmarkkinajärjestelmästä, sosiaaliturvan ehdoista, työllisyyspalvelujen organisoinnista vai paikallisen hallinnon vapaudesta? Sama käsitepari peittää alleen erilaisia asioita.
1. Tanskan malli joustoturvana
Suosituin ymmärrys lienee joustoturva. Työ- ja elinkeinoministeriön suhteellisen tuore joustoturvaraportti antaa käsitteelle tiukan ja talouspoliittisesti tunnistettavan merkityksen. Alatalon ja Räisäsen (2025) raportin mukaan joustoturva rakentuu kolmesta osatekijästä: joustavasta työsuhdeturvasta, kattavasta ja suhteellisen hyvästä työttömyysturvasta sekä tehokkaasta ja riittävästi resursoidusta aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Raportissa Tanska on verrokkimaista se, jossa nämä elementit on viety pisimmälle, mutta mikään malli ei ole sellaisenaan kopioitavissa toiseen maahan. Tässä mielessä joustoturva on epäilemättä Tanskan mallia. Se on työmarkkinamalli, jossa työpaikkoja ei yritetä suojata samalla tavalla kuin työntekijöiden siirtymiä. Työn menettämiseen liittyvää riskiä tasapainotetaan työttömyysturvalla ja intensiivisellä aktiivipolitiikalla, ja rahaa muuten palaa moneen muuhun maahan verrattuna paljon. Mallin yksi keskeisiä elementtejä on oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino: työttömällä on oikeus turvaan ja tukeen, mutta myös velvollisuus hakea työtä ja osallistua aktiivitoimiin. Yhteiskunnalla taas on oikeus edellyttää aktiivisuutta, mutta velvollisuus järjestää siihen uskottavat edellytykset (tarkemmin ks. Alatalo & Räisänen, 2025).
Raportin tärkein suomalainen johtopäätös on kuitenkin usein poliittisesti epämukava. Suomen suurin etäisyys joustoturvasta ei ole vain irtisanomissuojassa tai työttömyysturvan yksityiskohdissa, vaan aktiivisen työvoimapolitiikan ja työvoimapalvelujen mitoituksessa. Raportissa arvioidaan, että joustoturvan suuntaan siirtyminen vaatisi aktiivisen työvoimapolitiikan merkittävää vahvistamista ja työttömyysturvan tason kohentamista; työsuhdeturvan osalta käynnissä olevat ja valmistellut uudistukset riittäisivät perustasoon (Alatalo & Räisänen, 2025; Valtioneuvosto, 2025).
Tämä blogi ei kuitenkaan käsittele ensisijaisesti joustoturvaa koko työmarkkinamallina. Tässä Tanskan malli tarkoittaa jotakin rajatumpaa: Tanskan mallia työvoimapalveluissa. Silloin huomio siirtyy työmarkkinoiden kolmijaosta hallintoon ja palveluihin. Keskeisiä näkökulmia ovat tällöin 1. millaisia sääntöjä poistetaan, 2. kuinka paljon kunnat saavat järjestää palveluja eri tavoin ja 3. miten valtio, Tanskan työllisyysviranomainen eli jatkossa STAR, kunnat, kuntaliitto (KL), työttömyyskassat ja paikalliset toimijat rakentavat yhteistä työtään työllisyyden edistämiseksi.
2. “Tanskan malli” työvoimapalveluna: työvoimapalvelujen Tanskan malli tarkoittaa tällä hetkellä lainsäädännön merkittävää yksinkertaistamista ja osittaista rahoituksen säästöä
Tanskan vuoden 2025 työllisyyspalvelureformi on virallisessa kielenkäytössä historiallinen yksinkertaistaminen. Tanskan työministeriön mukaan uudistus purkaa aiemmin rakentunutta “jobcenter-regiimiä”, jossa kunnille ja kansalaisille oli kertynyt toisaalta liikaa vaatimuksia ja prosessisääntöjä ja yhtäältä viranomaisille jatkuvia kontrollin ja mittaamisen vaatimuksia (Beskæftigelsesministeriet, 2025a). STAR itse kuvaa reformia kaikkien aikojen suurimmaksi työllisyystoimien yksinkertaistamiseksi. Sen kuusi pääelementtiä ovat kohderyhmien yksinkertaistaminen, yksilöllisesti järjestetty tuki, tasapainoisempi sanktiojärjestelmä, jobcenter-rakenteen purkaminen ja kuntien vapaus organisoida toimintaa, enemmän toimivaltaa työttömyyskassoille ja yksityisille toimijoille sekä siirtymä prosessivaatimuksista tulosohjaukseen (Styrelsen for Arbejdsmarked og Rekruttering [STAR], 2026a). Samanaikaisesti lainsäädäntöä on yksinkertaistettu ja jo ihan käytännössä mitattu, montako sivua on saatu lainsäädännöstä poistettua.
Käytännön elämässä tämä tarkoittaa hyvin konkreettisia muutoksia. Ensimmäisessä vaiheessa on päätetty poistaa esimerkiksi tiettyjä instrumentteja ja vaatimus, että kunnalla on oltava “jobcenter” eli tietty työvoimatoimisto (STAR, 2026b). Reformin poliittisessa sopimuksessa puhutaan noin 500 000 keskustelun/haastattelun vähentämisestä kunnissa ja työttömyyskassoissa sekä siitä, että 70 000 työhön palaavaa sairauspoissaolijaa ei enää kuormiteta kunnan tapaamisilla (Beskæftigelsesministeriet, 2025b). Samanaikaisesti esille on nostettu riski siitä, että heikommassa asemassa olevat ryhmät jäävät vähemmälle huomiolle.
Yksinkertaistaminen ei kuitenkaan tarkoita sääntelyn katoamista. Pikemminkin kyse on sääntelyn tason muutoksesta: vähemmän yksityiskohtaisia prosessipykäliä, enemmän paikallista harkintaa ja enemmän tulosten, datan, dialogin ja oikeusturvan varassa tapahtuvaa ohjausta. Tanskan reformi herättää seuraavan kysymyksen: mitä tapahtuu, kun kunnallinen malli on jo olemassa, mutta sen päälle kasvanut sääntökerros alkaa heikentää palvelujen tarkoitusta (Oosi, 2026a)? Owal Group Oy:n toteuttamalla opintomatkalla sekä STAR että KL korostivat tärkeänä asiana yhteistyön muuttumista dialogiseen kumppanuuteen, jossa STAR ei ole enää kontrolloija vaan ennen kaikkea kuntien avustaja.
Samalla on kuitenkin syytä olla tarkkana kuin ketun pesällä: Tanskan uudistus ei ole vain vapauttava hallintoreformi, vaan myös säästöreformi. Poliittisessa sopimuksessa puhutaan 2,7 miljardin Tanskan kruunun pysyvästä säästöstä (Beskæftigelsesministeriet, 2025b). Siksi suomalaisessa tulkinnassa ei pidä sekoittaa kahta eri asiaa: sääntelyn yksinkertaistamista ja palvelukapasiteetin leikkaamista. Ensimmäinen voi lisätä ammatillista harkintaa ja asiakaslähtöisyyttä, jälkimmäinen voi heikentää juuri niitä monialaisia palveluja, joita vaikeimmassa asemassa olevat asiakkaat tarvitsevat.
3. “Tanskan malli” työvoimapalveluissa voi tarkoittaa kunnallista autonomiaa ja paikallista brändiä (ja uudelleenjärjestelyä)
Yksi keskeinen aspekti on myös kunnallinen autonomia. Omissa tutkimuksissani ja opintomatkalla kunta näyttäytyy vahvana palvelujen integraattorina: se yhdistää työllisyyden, sosiaalituen, kuntoutuksen, terveyteen liittyvät polut, koulutuksen ja työnantajayhteistyön samaan paikalliseen hallintaympäristöön. Tämä on eri logiikka kuin esimerkiksi Norjan NAV-tyyppinen organisatorinen yhdistäminen tai Australian ja Ison-Britannian markkinalähtöiset palveluntuottajamallit (Oosi, 2026b).
Juuri voimaan astuneessa uudistuksessa tämä autonomia näkyy parhaimmillaan siinä, että kunnat voivat rakentaa oman palveluidentiteettinsä. Brøndbyn kunta on tästä hyvä esimerkki. Brøndbyn ”beskæftigelsesplanin” visio on, että kaikilla kuntalaisilla tulisi olla mahdollisuus tulla osaksi koulutus- tai työyhteisöä. Tästä syntyy erilainen Tanskan malli kuin Kööpenhaminan kasvualojen työvoimatarpeisiin vastaava malli. Brøndbyssa työvoimapalvelu on myös sosiaalisen liikkuvuuden, nuorten siirtymien, kieli- ja osaamispolkujen, vähäisempien työtuntien ja yhteisöllisen välittämisen politiikkaa. Kunta sanoittaa palvelunsa “borgernes jobcenteriksi”: kansalaisen omat toiveet, tarpeet ja motivaatio asetetaan palvelun lähtökohdaksi. Vuoden 2025 paikallisessa linjauksessa Brøndby korostaa, että reformi tuo vähemmän kohderyhmiä ja enemmän vapautta, mutta samalla taloudellinen kehys pienenee vuoden 2025 noin 120 miljoonasta kruunusta vuonna vuoden 2029 noin 100 miljoonaan kruunuun (Brøndby Kommune, 2025b).
Suomelle opetus on kaksiteräinen. Kunnallinen autonomia voi mahdollistaa palvelujen paremman kohdentamisen paikallisten työmarkkinoiden ja asiakasryhmien tarpeisiin. Mutta jos autonomia jää vain velvoitteeksi säästää, se tuottaa vaihtelua ilman yhdenvertaisuutta. Siksi Tanskan mallin kiinnostavin piirre ei ole se, että kunnat voivat toimia eri tavoin, vaan se, millaisin tietoperustaisin, oikeudellisin ja ammatillisin edellytyksin tämä erilaisuus tehdään hyväksyttäväksi. Opintomatkalla esitettyjen arvioiden mukaan tulevaisuudessa nähdään hyvin erilaisia tapoja toteuttaa paikallisia työvoimapalveluita.
4. Työvoimapalvelujen Tanskan malli voi myös tarkoittaa työllisyyssektorin toimijoiden poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä
Tanskan työmarkkina- ja rekrytointivirasto STAR kokoaa uudistuksen toimeenpanoa varten ohjeistuksia, webinaareja, kysymys–vastaus -aineistoa ja materiaaleja kunnille, työttömyyskassoille, yrityksille ja muille toimijoille (STAR, 2026a). Erillisellä valmistelu- ja voimaantulosivulla STAR myös kuvaa reformin vaiheistusta ja lakiprosessia, mikä kertoo siitä, että yksinkertaistaminen vaatii paljon keskitettyä toimeenpanotukea (STAR, 2026b). Opintomatkalla sekä STAR että KL korostivat yhteistä tekemistä, tiivistä keskusteluyhteyttä ja kokivat molemminpuolisen vuorovaikutuksen vähintään kohtuullisen toimivaksi.
KL:n eli Tanskan kuntaliiton rooli on poliittisesti tärkeä. KL ja työministeriö ovat sopineet reformin toimeenpanon seurannasta vuosittaisissa keskusteluissa. Sopimuksessa korostetaan myös kuntien ja työttömyyskassojen henkilöstön ja johdon osaamisen vahvistamista, sillä uusi järjestelmä edellyttää aiempaa enemmän ammatillista harkintaa (Beskæftigelsesministeriet & Kommunernes Landsforening, n.d.). Tämä on keskeinen havainto: kun prosessisääntöjä puretaan, niiden tilalle ei tule tyhjiö, vaan osaaminen, johtaminen, tieto ja kansallinen oppimisinfrastruktuuri. Sivuhuomiona todettakoon, että tähän oli panostettu myös merkittävästi taloudellisia resursseja.
Johtopäätös: kysy aina, mikä Tanskan malli?
Kun seuraavan kerran suomalaisessa keskustelussa sanotaan “Tanskan malli”, kannattaa kysyä ainakin kolme jatkokysymystä. Puhutaanko koko joustoturvamallista vai työvoimapalvelujen hallinnosta? Tarkoittaako malli velvoitteita, turvaa, aktiivipolitiikkaa, kunnallista autonomiaa vai valtion ja kuntien yhteistä toimeenpanoa? Ja millä resursseilla, oikeusturvalla ja osaamisella malli aiotaan toteuttaa?
TEM:n joustoturvaraportti puhuu Tanskan mallista työmarkkinajärjestelmänä. Se on oikea ja tärkeä keskustelu. Tämän blogin Tanskan malli on kuitenkin toisen tason käsite: Tanskan malli työvoimapalveluihin. Se tarkoittaa lainsäädännön yksinkertaistamista, kuntien todellista mutta vastuullista autonomiaa sekä tiivistä STARin, KL:n, työttömyyskassojen ja kuntien välistä toimeenpanoyhteistyötä. Nämä eivät ole sama asia, vaikka ne ovat yhteydessä toisiinsa.
Tanskan malli on poliittisessa keskustelussa usein iskulause, mutta hallinnon kehittämisessä se on parempi ymmärtää kysymyssarjana: mitä sääntöjä tarvitaan, mistä säännöistä on tullut palvelun esteitä, miten kunta saa rakentaa oman ratkaisunsa ja miten valtio varmistaa, että paikallinen vapaus tuottaa parempaa palvelua eikä vain paikallista eriarvoisuutta.
Käsittelen Tanskan “velvoitetyöllistämistä” ja sen toteuttamista toisessa tekstissä hieman tuonnempana.
Lähteet
Alatalo, J., & Räisänen, H. (2025). Joustoturvan perusteet, osatekijät ja päätelmät Suomelle: Selvityshenkilöiden raportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:33). Työ- ja elinkeinoministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-869-1
Beskæftigelsesministeriet. (2025a). Reform af beskæftigelsesindsatsen. https://bm.dk/arbejdsomraader/aktuelle-fokusomraader/reform-af-beskaeftigelsesindsatsen
Beskæftigelsesministeriet. (2025b, 9.4) Aftale om reform af beskæftigelsesindsatsen. https://bm.dk/arbejdsomraader/politiske-aftaler/politiske-aftaler/2025/aftale-om-reform-af-beskaeftigelsesindsatsen
Beskæftigelsesministeriet & Kommunernes Landsforening. Aftaletekst: Udmøntning af beskæftigelsesreformen. https://bm.dk/media/yrzdeuym/endelig-aftale-med-kommunernes-landsforening-om-udmoentning-af-beskaeftigelsesreformen.pdf
Brøndby Kommune. (n.d.). Beskæftigelsesplan 2023–2026: https://www.brondby.dk/om-kommunen/strategi-og-politikker/beskaeftigelsesplan/beskaeftigelsesplan-tekstversion/
Brøndby Kommune. (2025a, July 2). Nyt samarbejde styrker beskæftigelsesindsats i Brøndby Strand. https://www.brondby.dk/om-kommunen/nyheder/2025/07/nyt-samarbejde-styrker-beskaeftigelsesindsats-i-brondby-strand
Brøndby Kommune. (2025b, December 11). Brøndby har sat retning for beskæftigelsesindsatsen. https://www.brondby.dk/om-kommunen/nyheder/2025/12/brondby-har-sat-retning-for-beskaeftigelsesindsatsen
Kantola, K. (2023)”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli.
Nuuttila, S. (2026). Tätä Tanskassa joutuu tekemään ansaitakseen tukia. Yle.
Styrelsen for Arbejdsmarked og Rekruttering. (2026a). Temaside om Beskæftigelsesreformen. (Uudistuksen teemasivusto ja opintomatkan tausta-aineisto)
Styrelsen for Arbejdsmarked og Rekruttering. (2026b). Beskæftigelsesreform: Lovgivningsproces og ikrafttrædelse. Ks: https://star.dk/da/implementering/beskaeftigelsesreform/proces
Suomen ruotsalainen kansanpuolue. (2025). RKP:n Andersson haluaa ottaa käyttöön Tanskan mallin: Sekä perheet että yritykset ansaitsevat tasapuolisemman jaon vanhemmuuden kustannuksista.
Oosi, O. (2026a). Tanskan opintomatkan tausta-aineisto: Työvoimapalvelujen viimeaikaiset muutokset, yksinkertaistaminen ja kunnallinen harkintavalta [Julkaisematon tausta-aineisto].
Oosi, O. (2026b). Service integration and employment services in selected OECD countries [Julkaisematon käsikirjoitus/tutkimuksen tausta-aineisto].
Valtioneuvosto. (2023, 1.11.). Työministeri Satonen tutustuu Tanskan työmarkkinamalliin.
Valtioneuvosto. (2025, 10.10). Selvityshenkilöt: Joustoturvamalli voisi pitkällä aikavälillä kasvattaa työllisyyttä.
