Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen eli hyvinvointialueuudistuksen kansallinen valmistelu ja toimeenpano saavutti keskeisimmät sille asetetut tavoitteet. Uudistuksen organisoitumisen rakenne oli kuitenkin raskas erityisesti alueiden näkökulmasta. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen ulkoisesta arvioinnista, joka julkistettiin 1.7.2024. Owal Group Oy:n ja Deloitten toteuttamassa arvioinnissa on tarkasteltu uudistuksen tavoitteen asettelun lisäksi johtamisen ja ohjauksen toimivuutta, tavoitteiden saavuttamista ja koronapandemian ja julkisen keskustelun vaikutusta.
Uudistusprosessin päätavoitteet saavutettiin
Arvioinnin kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen hallinnollinen säädösvalmistelu- ja toimeenpanoprosessi. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta 21 uudelle hyvinvointialueelle 1.1.2023, minkä lisäksi Helsingin kaupungilla on vastuu näiden palveluiden järjestämisestä omalla alueellaan ja HUS-yhtymällä erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla.
Prosessin onnistumista tarkasteltiin erityisesti kansallisesta näkökulmasta. Uudistuksen sisältöjä, poliittisia tavoitteita tai valintoja ei tässä arvioinnissa käsitelty. Kansallisen valmistelun keskeisimpänä tavoitteena oli varmistaa, että palvelut siirtyvät turvallisesti ja että siirtymiseen tarvittavat hallintorakenteet ja johtamisjärjestelmät rakennetaan onnistuneesti. Uudistuksen kansallinen valmistelu ja toimeenpano saavutti keskeisimmät sille asetetut tavoitteet.
Hyvinvointialueuudistus kohtasi myös haasteita
Vaikka valmistelulle ja toimeenpanon tuelle asetetut keskeisimmät tavoitteet saavutettiin, aluekohtaiset erot olisi tullut ottaa vahvemmin huomioon hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanon tuen järjestämisessä. Ministeriöiden ja alueiden työntekijöitä oli myös liian vähän suhteessa uudistuksen kokoon ja aikatauluun. Pandemian ja rakenneuudistuksen samanaikaisuus kuormitti alueita sen lisäksi, että säädösvalmistelun aikataulu haastoi toimeenpanon tuen suunnittelua. Vaikka hyvinvointialueuudistus tehtiin poikkihallinnollisissa ryhmissä, valtionhallinnon jakautunut rakenne näkyi valmisteluprosessin eriytyneisyytenä ja ministeriövetoisuutena (STM, VM, SM). Nopean valmisteluaikataulun kuitenkin mahdollisti se, että valmistelu toteutettiin edellisen hallituksen pohjalta, rajatumpana ja valmistelu pidettiin pienessä ryhmässä. Säädösvalmistelun aikataulu ei mahdollistanut toimeenpanon tuen suunnittelulle ja toimeenpanolle riittävää aikaa.
Arvioinnin perusteella tulevaisuudessa on panostettava tarkoituksen kirkastamiseen ja muutosjohtamiseen
Alueilla ja ministeriöissä olisi hyvä panostaa muutosjohtamiseen, ministeriöiden väliseen yhteistyöhön sekä johtamisen organisointiin valtioneuvoston tasolla. Kansallisia edelläkävijöitä ja hyviä käytäntöjä kannattaisi hyödyntää aiempaa laajemmin ja systemaattisemmin. Laaja poikkihallinnollinen rakenteellinen uudistustyö hyötyy ennakoiduista poliittisista linjauksista sekä uudistuksen selkeästä sisäisestä perustelusta.
Arvioinnissa on toteutettiin dokumenttianalyysi, haastatteluja, kysely, työpajoja ja tieteellisen asiantuntijaryhmän kokouksia. Owal Groupin ja Deloitten toteuttama arviointi tehtiin kesäkuun 2023 ja huhtikuun 2024 välillä.
Lisätiedot:
Senior partner Mikko Wennberg, Owal Group, p. 050 1261, mikko(at)owalgroup.com
Pasi Pohjola, STM, p. 0295 163 585, pasi.pohjola(at)gov.fi
Raportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6876-9