Imagotutkimuksella voidaan selvittää asiakkaiden ja muiden sidosryhmien mielikuvia palvelusta, tuotteesta, organisaatiosta, kaupungista tai matkailukohteesta. Imagotutkimukset voivat kohdistua joko yleiseen mielikuvaaan kohteesta tai sen johonkin tiettyyn toiminnan osa-alueeseen (esim. työnantajamielikuvaan).
Perinteisesti imagotutkimuksia on toteutettu erilaisina kyselytutkimuksina. Usein perinteisiä kyselytutkimuksia kannattaa kuitenkin laajentaa myös muilla menetelmillä tai korvata ne täysin uusilla lähestymistavoilla.
Imagotutkimukseen kannattaa lähes aina ottaa mukaan media-analyysi. Media-analyysin avulla voidaan tarkastella imagoa suhteessa kilpailijoihin paitsi perinteisessä mediassa niin myös sosiaalisen median kirjoittelussa, blogeissa ja muussa verkossa tapahtuvassa viestinnässä. Tämä mahdollistaa imagon kehityksen seurannan myös jälkikäteen vaikka säännöllisiä kyselyjä ei olisi toteutettu.
Puhelinhaastattelujen sijaan imagotutkimuksissa hyödynnetään entistä enemmän myös sosiaalisen median suomia tiedonkeruumahdollisuuksia. Tällöin tiedonkeruu voidaan samalla yhdistää imagokampanjoitiin. Erilaisten testien ja kilpailujen avulla saadaan paitsi tietoa nykyhetken mielikuvasta, voidaan mielikuvaa saman aikaisesti muokata haluttuun suuntaan.
