Osallisena opinnoissa -raportissa ilmenee, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suuri osa on tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ja koulutuksen ilmapiiri tukee pääosiltaan osallisuutta. Silti kehitettävää on, ennen kuin opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa.
Selvitykseen kerättiin tietoa mm. siitä, millaisiksi opiskelijat kokevat osallisuutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa opintoihin ja tehdä opintoja koskevia valintoja sekä siitä, miten voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin oppilaitoksessa. Mukana oli viisi ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joita haastateltiin, sekä heidän opiskelijakyselyyn vastanneita opiskelijoitaan tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilta.
Tulosten perusteella ammatillisten oppilaitosten ilmapiiri tukee osallisuutta melko hyvin ja useimmat opiskelijat ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa opinnoissaan. Formaaleihin vaikuttamiskanaviin, kuten oppilaskunnan toimintaan, osallistuu vain suhteellisen pieni joukko opiskelijoista. Opiskelijavaikuttamisesta ja yhteisöllisyyden kehittämisestä on kuitenkin kiinnostunut moni muukin. Opiskelijat kaipaavatkin lisää tietoa vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustusta niihin tarttumiseen. Aktiivisen opiskelijavaikuttamisen sijaan toivotaan enemmän arkisia mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen järjestämiseen.
Selvityksen mukaan opiskelijoilla on vielä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa ja mahdollisuudet vaihtelevat paljon myös saman koulutuksen järjestäjän sisällä. Opiskelijoiden kuulemisen käytäntöjä on, mutta muun muassa opetukseen liittyvän palautteen koetaan vielä vaikuttavan sattumanvaraisesti. Osallisuuden kynnyskysymyksiä näyttävät kyselyn perusteella usein olevan opettajien kannustavuus tai kannustavuuden puute sekä käytetyt opetusmenetelmät ja mahdollisuus vaikuttaa niihin. Omiin opintoihin vaikuttaminen tapahtuu opintopolun henkilökohtaistamisen kautta ja arjen käytännöissä. Näiden toteutuminen riippuu siitä, minkälaiset raamit toiminnalle annetaan, mutta myös opetushenkilökunnasta. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia omiin opintoihin tulisikin lisätä huomioiden myös yksilölliset opintopolkumahdollisuudet.
Riskiryhmät kaipaavat enemmän ohjausta
Suuri osa opiskelijoista kokee saaneensa riittävästi tietoa koulutusvalinnan tekemiseksi, mutta joukosta voidaan tunnistaa ryhmä opiskelijoita, joiden tiedot koulutuksesta ovat muita puutteellisempia. Samat taustatekijät toistuvat useiden koulutuspolun vaiheiden mahdollisuuksia ja toimintakykyä kuvaavien muuttujien taustalla eli tuen tarpeessa, yhteisöön kiinnittymisessä ja kokemuksena siitä, etteivät he ole päässeet vaikuttamaan opintoihinsa.
Hyvinvointia ja opintoihin kiinnittymistä haittaavia tekijöitä kasautuu usein opiskelijoille, joilla on esteitä toimintakyvyssä sekä vähemmän sosiaalista ja fyysistä aktiivisuutta. Riskiryhmään kuuluu myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joilla on kieliongelmia ja mahdollisesti tarvetta myös opiskeluvalmiuksia vahvistaville opinnoille.
Selvityksen tekijöiden yksi suositus on, että opiskelijoiden ohjaukseen tulisi edelleen panostaa ja opiskelijoita tulisi vahvemmin tukea itseohjautuvuuteen. Opetukseen ja ohjaukseen tulisi myös ottaa osallisuutta vahvistavia elementtejä. Lisäksi pitäisi panostaa viihtyvyyteen ja asenteelliseen esteettömyyteen, jossa avainasemassa ovat henkilöstö ja arjen kohtaamistaidot.
Selvitys on tehty osana Zoomi – Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanketta, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-rahoitteiseen Osuvaa osaamista -toimenpideohjelmaan. Hanketta toteuttaa Opetushallitus sekä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry. Osallisena opinnoissa -selvityksen toteutti Owal Group Oy Opetushallituksen toimeksiannosta.
Verkkouutinen alkuperäisenä Opetushallituksen sivuilla sekä suora linkki julkaisuun.
