Osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvien valinnanvapauskokeilun arviointia on selvitetty palveluiden kielellisen saavutettavuuden toteutumista viidellä kokeilualueella.
Selvityksessä kielellinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että asiakas tai potilas on tietoinen palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi ja kykenee ottamaan itse vastuuta hoidostaan. Tämä edellyttää mm. tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan monikanavaisuutta, tulkkipalveluiden saatavuutta ja sähköisten palveluiden saavutettavuutta.
Syyskuussa 2018 julkaistun selvityksen havainnot koskevat laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kuin vain itse kokeiluja, joista vasta kerätään kokemuksia ja muokataan toimintamalleja nykyisen lainsäädännön puitteissa. Selvityksen mukaan valmiudet kielellistä saavutettavuutta tai laajemmin yhdenvertaisuuden huomioimiseen vaihtelevat palveluntuottajilla, mikä kuvastaa valinnanvapauskokeiluja laajempaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tilannekuvaa. Valinnanvapauskokeilussa on pääosin edetty sillä osaamisella ja valmiuksilla, joita tuottajilla on ollut valmiiksi. Kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta tämä tulee esiin esimerkiksi siinä, ettei toimintatavat ja vastuut ole selviä tulkkien hankinnassa ja vain pieni osa on huomioinut viittomakieliset ajanvarauksessa ja asioimisessa. Myöskään tieto asiakkaiden kielestä ja mahdollisesta tulkin tarpeesta ei siirry kaikilla automaattisesti listautuessa potilastietojärjestelmien kautta, tai tietoja ei hyödynnetä täysimääräisesti. Valinnan tukena käytettävien palveluportaalien ja verkkosivujen sisällöt vaihtelevat, ja vaikka saavutettavuuteen olisi teknisesti kiinnitetty huomiota, tietosisällöt eivät anna yhdenmukaisesti informaatiota palvelun saavutettavuudesta, esteettömyydestä, laadusta tai erityisosaamisesta. Kokeilun aikana eri vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt ja heitä edustamat tahot ovat jääneet tiedotuskanavana pitkälti hyödyntämättä. Selvityksessä nostetaan esiin huoli erityisosaamisen hallinnasta ja saatavuudesta, milloin kyseessä on monimuotoinen ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleva asiakaskunta.
Valinnanvapauden voidaan nähdä mahdollistavan positiivisia vaikutuksia vähemmistöryhmien palveluihin, mikäli henkilöstön kielitaito nähdään palveluntuottajan kilpailuvalttina. Omakielisten palveluiden saatavuuden vahvistuminen voi lisätä potilasturvallisuutta. Jotta valinnanvapaus voi tulevaisuudessa toteutua yhdenvertaisesti, on tärkeää, että tieto valinnan tueksi on saavutettavaa. Tulevaisuudessa tiedotuksessa tulisi huomioida erityisesti syrjinnän vaarassa olevat ryhmät, kaikessa viestinnässä tulisi pyrkiä selkokielisyyteen ja tiedotusmateriaalia tulisi tuottaa eri kielillä. Tulevaisuudessa tulee varmistaa, että palvelut ovat saavutettavia myös aistivammaisille henkilöille ja sähköisiä järjestelmiä tulisi hyödyntää suunnitelmallisemmin palvelun saavutettavuuden lisäämiseksi. Eri vähemmistöryhmät osallistavia rakenteita tulee vielä vahvistaa palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.
Selvityksen on käynnistänyt oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Selvityksen toteutti Owal Group Oy lokakuun 2017 ja toukokuun 2018 välisenä aikana.
Tutustu oikeusministeriön tiedotteeseen (27.9.)
Tutustu julkaisuun
