Vuonna 2015 voimaan tulleen uudistetun yhdenvertaisuuslain (1325/2014) keskeisenä tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen kaikilla elämänalueilla. Loppuvuodesta 2020 julkaistun arvioinnin perusteella lainsäädännön tasolla moni uudistuksen tavoitteista on onnistunut, ja lain keinovalikoimaa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Vaikka arvioinnissa nostettiin esiin myös säädöstason epäselvyyksiä, joiden takia laki ei täysin vastaa tarkoitusperiä, keskeiset kehittämistarpeet liittyivät kuitenkin lain täytäntöönpanoon.
Työpaikoilla yhdenvertaisuuden edistämistehtävä jää vielä liian usein irralliseksi
Tutkimuksen yksi keskeinen tehtävä oli arvioida yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoitteen vaikutuksia erityisesti työelämän näkökulmasta. Lain myötä yhdenvertaisuuden edistämistehtävä laajentui koskemaan kaikkia työnantajia, minkä lisäksi yli 30 henkeä työllistävien työnantajien on tullut tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma.
Työelämän yhdenvertaisuuden edistämistehtävän osalta välittyvä kuva on ristiriitainen. Lain arvot nähdään hyvänä, ja niitä usein myös edistetään osana organisaation toimintaa. Erityisesti työnantajien näkökulmasta yhdenvertaisuuden edistämisen vaikuttimina tunnistettiin arvot ja niiden johtaminen, ei niinkään laki itsessään. Yhdenvertaisuussuunnitelmat jäävät liian helposti paperiksi, jolloin velvollisuutta noudatetaan lain vuoksi, mutta jolloin niiden toimintaa ohjaava vaikutus jää vähäiseksi. Vaikuttavuutta heikentää se, ettei yhdenvertaisuuden arviointiin ole usein kiinnitetty riittävästi huomiota suunnitelmaa laadittaessa, eikä eri osapuolia ole osallistettu prosessiin.
Aineiston perusteella yhdenvertaisuus on kehittynyt positiivisesti useammin työpaikoilla, joissa suunnitelmaa on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa ja joissa siitä on tiedotettu. Erityisesti palkansaajien puolella kaivattiin vahvempaa yhdenvertaisuussuunnitteluun panostamista. Monet kaipasivat hyvien käytäntöjen jakamista, vertaistukea tai ulkopuolista sparrausta. Tärkeimpinä toimijoina tunnistettiin ammatti- ja työnantajaliitot sekä keskusjärjestöt, joilta toivottiin rinnallakulkijuutta. Sen lisäksi aineiston pohjalta nousi esiin tarve ohjelmallisempaan työelämän valvontaviranomaisen toteuttamaan valvontaan, joka sisältää myös selkeämmin ohjauksellisen roolin.
Yhdenvertainen työelämä ja yhdenvertaisuuden edistäminen osana työnantajien laajempia vastuullisuustavoitteita on ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Toivottavasti Aidosti yhdenvertaiset -hanke ja sen tulokset herättävät keskustelua laajemmin: Tutustu loppuraporttiin ja kokoavaan policy briefiin Valtioneuvoston sivulla. Työelämälle suunnatun kyselyn tuloksia yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen toteutumisesta on julkaistu myös erillisessä policy briefissä. Julkistustilaisuuden loppuseminaarista on saatavilla video tekstitettynä hankkeen sivulla.
Arvioinnin päätoteuttaja oli Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
