Jotta vähemmistöryhmien kokemaan häirintää ja vihapuhetta voidaan torjua ja ehkäistä tehokkaammin, tarvitaan lisää viestintää, tietoutta ja tukipalveluita. Tämä käy ilmi tuoreesta oikeusministeriön teettämästä selvityksestä. Se on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle selvitykselle.
Selvityksen tarkoituksena on tehdä näkyväksi eri vähemmistöryhmien kokemaa vihapuhetta ja häirintää yhteiskunnassa sekä tuottaa seuranta- ja vertailutietoa vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin.
Selvityksen mukaan yhä useampi vihapuhetta tai häirintää kokenut vähemmistöryhmän edustaja koki sen vaikuttaneen yleiseen turvallisuuden tunteeseensa. Nyt niistä, jotka olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana vihapuhetta tai häirintää, 70 prosenttia koki sen vaikuttaneen yleiseen turvallisuuden tunteeseensa. Vuonna 2016 julkaistussa selvityksessä osuus oli 61 prosenttia. Psyykkiseen terveyteen vihapuheen ja häirinnän koki vaikuttaneen 68 prosenttia vastaajista, kun edellisessä selvityksessä osuus oli 52 prosenttia. Noin puolet koki vihapuheen ja häirinnän vaikuttaneen siihen, miten he käyttävät sosiaalista mediaa tai verkkosisältöjä.
Konkreettisia työkaluja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Selvityksessä annetaan suosituksia häirintään ja vihapuheeseen puuttumiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Suositusten mukaan uhrien tukipalveluita tulisi edelleen kehittää luomalla ilmoituskanavia ja toimintaohjeita. Esimerkiksi organisaatioissa tulisi olla selkeästi taho, joka toimii tukena ja asian eteenpäin viemisessä.
Toiseksi yhdenvertaisuutta tulisi edistää työpaikoilla ja kouluissa. Myös tietoa eri vähemmistöryhmistä on tarve lisätä. Selvityksessä annettavien suositusten mukaan kouluissa tulisi tarjota monipuolisempaa tietoa oppimateriaaleissa ja tunneilla.
Asiakaspalveluun ja kohtaamisiin tulisi lisätä yhdenvertaisuusosaamista niin julkisissa kuin kaupallisissa palveluissa. Häirinnälle tai vihapuheelle altistuvien työntekijöiden suojelu tulisi varmistaa.
Lisäksi suositusten mukaan aktiivista viestintää ihmisoikeuksista, häirinnästä ja vihapuheesta sekä puuttumisen keinoista tarvitaan edelleen. Myös mediassa on tarve syventää eettistä pohdintaa.
Poliittisten puolueiden taas tulisi luoda rajoja sille, mikä poliittisessa työssä ja keskustelussa on sallittua. Puolueiden tulisi myös lisätä ymmärrystä oman toimintansa vaikutuksista.
Selvityksen toteutti Owal Group helmi-huhtikuussa ja siihen vastasi 2 758 henkilöä. Lisäksi toteutettiin kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluja.
Lähde: Oikeusministeriön tiedote, julkaistu oikeusministeriön sivulla 20.6.2022
Tutustu selvitykseen tästä linkistä.
