Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, ettei läheskään kaikki syrjintätapaukset tule viranomaisten tietoon, eikä syrjintää aina tunnisteta. Syrjinnän testausmenetelmä on kiinnostava, sillä sen avulla on voitu osoittaa syrjinnän esiintymistä vertailukelpoisissa tilanteissa.
Oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä on tuotettu katsaus syrjinnän testausmenetelmän eli ns. situation testing -menetelmän käytöstä syrjinnän valvonnassa Suomessa ja viidessä verrokkimaassa. Menetelmää käytetään karkeasti kolmessa eri tarkoituksessa: 1) syrjinnän todentamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen (tutkimus ja journalismi), 2) laadun ja syrjinnän vastaisten käytäntöjen varmistukseen sekä 3) näytön saamiseen ja käyttöön todistusaineistona.
Kartoituksessa on kiinnostavia esimerkkejä siitä, kuinka eri toimijat ovat teettäneet tutkimuksia omien syrjinnän vastaisten toimien testaamiseksi ja laadunvarmistamiseksi: Esimerkiksi yritykset ovat halunneet testata omia rekrytointikäytäntöjä, ja tulosten perusteella on voitu kehittää yhdenvertaisuutta edistäviä käytäntöjä. Eri viranomaiset ovat myös hyödyntäneet syrjinnän testausmenetelmää syrjinnän vastaisten toimenpiteiden suunnittelussa.
Selvityksen taustatarpeena oli tuottaa tietoa siitä, tulisiko menetelmän käytöstä säätää erikseen. Asia on ajankohtainen, sillä yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on käynnistynyt vuoden 2021 alussa. Kartoituksen perusteella ei ole ilmennyt erityistä tarvetta säädellä menetelmän käytöstä tietoisuuden lisäämistarkoituksessa eikä yksityishenkilöiden taholta näytön saamiseen ja käyttöön todistusaineistona. Viranomaisten toteuttamana tilannetestauksen hyödyntämisestä yhdenvertaisuuslain valvonnassa tai rikosprosessissa sen sijaan olisi tarpeen säätää laissa etenkin, jos sen käyttö edellyttäisi esimerkiksi valehenkilöllisyyden käyttämistä tai peitetoimintaa.
Menetelmää voidaan käyttää jo lukuisissa eri tarkoituksissa nykylainsäädännön puitteissa. Menetelmän laajempi käyttö voisi auttaa tietoisuuden lisäämisessä ja syrjinnän todentamisessa ja menetelmän käytön merkitys voisi olla vielä nykyistä suurempi syrjinnän vastaisten käytäntöjen kehittämisessä. Toivottavaa on, että menetelmää sovelletaan tekniikan mukaan yhdenvertaisuuden varmistamisessa esimerkiksi syrjivien algoritmien varalta.
Raportti on saatavilla valtioneuvoston sivulla
Tiedote löytyy oikeusministeriön sivulta
