Suomessa on lomautusjärjestelmä, joka on ollut suurin piirtein nykymuodossaan käytössä vuosikymmeniä. Järjestelmää perustellaan usein tavoitteella ehkäistä työsuhteiden pysyvää katkeamista tilanteissa, joissa yritysten työvoiman tarve vähenee tilapäisesti. Parhaimmillaan lomautusjärjestelmän voi olettaa vahvistavan niin työllisyyttä kuin kansantalouden kokonaistuottavuuttakin suojelemalla työsuhteita, jotka ovat arvokkaita sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. Lisäksi lomautetut, mikäli heidät kutsutaan takaisin, saattavat sen ansiosta välttää uuden työpaikan etsintään liittyviä kustannuksia.
On toisaalta mahdollista, että lomautusjärjestelmä on yrityksille ainakin julkisen talouden näkökulmasta liiankin helppo tapa vähentää työvoimaa. Tämä johtuu siitä, että sekä lomautuksiin että irtisanomisiin liittyy fiskaalisia ulkoisvaikutuksia mm. työttömyysturvan kustannusten ja menetettyjen verotulojen kautta. Lomautusjärjestelmä saattaa myös alentaa kansantalouden kokonaistuottavuutta hidastamalla työntekijöiden siirtymistä yrityksiin, joissa heidän tuottavuutensa olisi korkeampi. Tällainen vaikutus laskisi kansalaisten hyvinvointia sekä suoraan tuottavuuden kautta että fiskaalisten ulkoisvaikutusten kautta.
Tutkimus hyödyntää aineistoina asiantuntijahaastatteluita, työnantajakyselyä, yritys- ja työntekijätason rekisteriaineistojen tilastollista ja ekonometristä analyysiä, yritysten irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyviä valintoja kuvaavaa talousteoreettista mallia sekä työpajaa. Tulosten perusteella pyritään myös tekemään järjestelmää koskevia kehitysehdotuksia.
Tutkimushankkeen toteuttaa PTT yhteistyössä Owal Group Oy:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuksen rahoittaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VNTEAS). Hanke päättyy toukokuussa 2024.
Vastuulliset tutkijat:
Minna Mayer, Manager, Owal Group, p. 040 709 6898, minna(at)owalgroup.com
Mats Godenhielm, Vanhempi ekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 050 336 6270, etunimi.sukunimi(at)ptt.fi
