English Suomi

Language

Yhteys
Menu

info@owalgroup.com
010 235 6060
Fabianinkatu 12, 00100 Helsinki

Australian työllisyyspalvelut muutoksessa

27.09.2018 Olli Oosi

Viime keväänä Suomesta vieraili delegaatio Australiassa tutustumassa 20-vuoden perinteeseen ostaa työllisyyspalvelut markkinoilta. Australian työllisyysjärjestelmässä on laajoja liittovaltiotason tulosperusteisia (tai vaikuttavuusperusteisia kuten osa suomalaisista asian käsitteellistää) ohjelmia sekä näitä täydentäviä hyvin kohdennettuja ohjelmia. Julkista työnvälitystä ei ole, mutta Kelaa vastaava organisaatio toteuttaa asiakkaiden palvelun arvion ja asiakasohjauksen. Australian nykyjärjestelmästä löytyy meidän tekemämme analyysi, näiltä sivuilta.

Australiassa on ollut parhaillaan menossa ”Työllisyyspalveluiden tulevaisuus” -konsultaatio nyt, kun jobactiven sopimuskausi lähenee loppuaan. Työhön on liittynyt asiantuntijapaneeli, sen tuottama keskustelupaperi sekä lausuntojen pyytäminen.  Aloite ja siihen liittyvät keskustelut löytyvät täältä.

Vaikka kokonaistavoitteet työllisyyspalveluille eivät sinänsä ole merkittävästi muuttuneet, korostuu niissä erityisesti vielä räätälöidymmät ja yksilöllisemmät työllisyyspalvelut sekä sähköisesti että kasvokkain. Australian järjestelmän haasteita ovat olleet heidän silmissään suuri asiakasmäärä (keskim. 148 asiakasta / asiantuntija) sekä henkilöstön vaihtuvuus (3 kertaa kansallisen vaihtuvuuden keskiarvo).

Seuraavassa on listattu mielestämme 8 keskeistä periaatteellista muutosta, joista tulevaisuustyössä keskustellaan:

1. Erillisohjelmat kootaan omaksi palvelukategoriakseen. Kaikista vaikeampia asiakasryhmiä on Australiassa täydennetty usein täydentävillä ohjelmilla. Nyt näitä aiotaan yhdistää ”kehittyneiksi palveluiksi”, joita osa tuottajista voisi tarjota. Tämä on nähdään erityisen tärkeänä vankeimpien asiakkaiden auttamisessa, jossa keskimääräinen työttömyys on saattanut olla esimerkiksi viisi vuotta.

2. Valinnanvapaus tulee osaksi järjestelmää. Hieman yllättäen asiakkaiden valinnan vapaus on nousemassa merkittävään rooliin. Vaikka Australialaiset eivät ole viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet erityisen kiinnostuneita valinnan vapauden lisäämisestä, nyt se nousee liittovaltion kilpailukykyarvioinnin pohjalta yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi. Myöhemmin tulemme analysoimaan palvelusektorin vastauksia tähän kysymykseen.

3. Sähköiset palvelut vahvistuvat, ja saavuttavat Suomen tasoa. Australialainen työvoimapalvelujärjestelmä on korostanut pitkään kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Osasyy tähän on ollut valtavan maanosan tietoliikenneinfrastruktuuri. Tulevissa työllisyyspalveluissa sähköiset palvelut (sekä asiakkaalle) että järjestelmän sisällä (palveluntuottajien ja tilaajien välillä) saavat selkeän kehittämisfokuksen.

4. Vahvempi työnantajafokus järjestelmän keskiöön. Australiassa noin 60 % kaikista työpaikkailmoituksista on nykyään internetissä. Tämä on merkittävä muutos heidän kontekstissaan. Suurin osa rekrytoinnista tapahtuu täysin ilman valtion puuttumista ja usein täysin ilman julkisen työnvälityksen roolia. Tämän vuoksi järjestelmä on ollut hyvin työntekijälähtöinen: se on keskittynyt työttömien saamiseen työmarkkinoille. Nyt julkisesti rahoitetun työnvälitystoiminnan työnantajafokusta halutaan vahvistaa.

5. Asiakkaiden arvioinnin (assessment) tavat monipuolistuvat ja moninaistuvat. Tämä tarkoittaa Australiassa käytössä olevan asiakkaiden luokitusjärjestelmän, JSCI:n, kehittämistä sekä eri hallinnonalojen asiakkaita koskevan tiedon yhdistelyn ja siirtämisen helpottamista. Kehitys on jossain määrin päinvastainen EU:n tietosuojadirektiivin kanssa.

6. Aktivaation uudistaminen, pois 20 työpaikan hakuvaatimuksesta. Asiakkaiden aktivoinnin kehittämisessä on keskustelussa monia eri linjoja. Asiakkaiden valinnanvapauta työllistämissuunnitelman toimenpiteiden osalta halutaan lisätä. Nykyisin asiakkaiden aktivaatiovaatimus on ollut noin 20 työnhakua kuuakudessa, ja tämä ei ole aina toiminut. Aktiivisuusmallia ollaan muuttamassa pois työnhauista joko ”pistejärjestelmään” (erilaiset asiat tuottavat erilaisia pisteitä) tai aikaperustaiseen järjestelmään. Periaatteena on, että pisteitä tai aikaa voi kerryttää hyvin eri tavoin, työnhakijan tilanteeseen sopivalla tavalla.

7. Alueiden huomioiminen: yhteistyön rakenteet alueiden kanssa. Australia on valtava maanosa, jossa on hyvin erilaiset maantieteelliset työmarkkinat. Liittovaltiot ja kaupungit ovat tehneet ajoittain täydentäviä tai päällekkiäsiä työllisyysohjelmia. Tulevan järjestelyjen osalta keskeisenä on erilaisten yhteistyörakenteiden kehittäminen palvelujen alueelliseen suunnitteluun sekä liittovaltion tasolta tulevat taloudelliset kannusteet esim. paikallisten projektien tukemiseen.

8. Ostotoiminnassa joko lisensointi tai nykyisen ohelmaperustaisen ostomallin kehittäminen. Tällä hetkellä keskustelussa on aluekohtainen lisensointimalli tai ostomalli, jossa kevennetään tuottajien etukäteisvaatimuksia ja mahdollistetaan uusien toimijoiden mukaan tuloa tietyin väliajoin tyypillisesti pitkiin sopimuskausiin.

Dialogia Australiassa on nyt pidetty laajasti, mielenkiintoista on seurata millaisiin päätöksiin se johtaa.

Olli Oosi

Olli on Owal Groupin co-founder ja senior partner.
puh. 0505304737
email.olli[at]owalgroup.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kuinka voimme auttaa?

Avaa keskustelu kanssamme tässä: