English Suomi

Language

Yhteys
Menu

info@owalgroup.com
010 235 6060
Kasarmikatu 23A, 00130 Helsinki

Vihapuhe vaikuttaa uhrin turvallisuuden tunteeseen

03.03.2016 Laura

Selvitys vihapuheen ja häirinnän ilmenemisestä ja vaikutuksista eri vähemmistöryhmien turvallisuuden tunteeseen julkaistiin 3.3.2016. Selvitys tehtiin oikeusministeriön toimeksiannosta kesän ja talven 2015 aikana.

Selvityksen kohderyhmänä olivat vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat.

Selvityksen tiedonkeruu perustui avoimeen kyselyyn (vastaajia 1 475) sekä kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluihin. Vastaajissa painottuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt. Aineiston perusteella voidaan kuvata ilmiöitä, mutta ei tehdä yleistyksiä vihapuheen tai häirinnän yleisyydestä.

Selvitykseen vastanneista vähemmistöryhmien edustajista, jotka olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana vihapuhetta tai häirintää, 61 % koki sen vaikuttaneen vastaajan yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Puolet kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja kolmannes viranomaisluottamukseen.

Vihapuhetta ja häirintää vastaajat kohtasivat kaduilla, parkkipaikoilla, puistossa ja muissa julkisissa paikoissa. Toiseksi yleisin paikka oli internet, erityisesti yleiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media. Osa internetissä koetusta vihapuheesta kohdistui suoraan henkilöön, mutta usein vähemmistöryhmään kuuluva koki omaan ryhmäänsä kohdistuvien vihamielisten yleistysten kohdistuvan itseensä.

Yleisimmin vihapuhe tai häirintä oli sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryytystä. Esimerkiksi maahanmuuttajilla tyypillisessä tilanteessa tuntematon ihminen solvasi tai kommentoi henkilön vieraskielisyyttä tai ulkonäköä julkisella paikalla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokivat yleisimmin sukupuolittunutta halventamista tuntemattomalta tekijältä. Etenkin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset kertoivat joutuneensa miesten tekemän seksuaalisväritteisen häirinnän kohteeksi.

Romanit puolestaan kokivat vihapuhetta tai häirintää erityisesti palvelutilanteissa. Vammaisten vastauksissa korostui myös palvelujärjestelmän taholta koettu syrjintä. Saamelaisten kokema vihapuhe on ollut usein osittain poliittista ja liittynyt saamelaisten oikeuksiin tai oman saamelaisidentiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä. Uskonnolliseen vähemmistöryhmään kuulumisen takia yleistä oli ahdistus johtuen voimakkaan negatiivisesta ja yleistävästä valtamedian ja sosiaalisen median uutisoinnista.

Yli puolet vastanneista kertoi, että välttää joitakin paikkoja, koska pelkää joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Kolmannes vastaajista kertoi välttävänsä liikkumista joissakin paikoissa läheistensä kanssa. Esimerkiksi julkisten kulkuneuvojen vältteleminen rajoittaa ja hankaloittaa elämää. Muita seurauksia olivat esimerkiksi vähemmistöryhmään kuulumisen peitteleminen, oman sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen ja luottamuksen väheneminen poliitikkoihin ja kanssaihmisiin.

Selvitykseen vastanneiden mukaan tekijät olivat useimmiten tuntemattomia. Vammaisten kohdalla yhdeksi tekijäryhmäksi nimettiin terveydenhuollon tai sosiaalihuollon työntekijät. Saamelaiset ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat taas kokivat tekijän olleen usein julkisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi poliitikko.

Vihapuheen kohteiksi joutuneista vastaajista vain pieni osa oli ilmoittanut vihapuheesta tai häirinnästä jollekin taholle. Yleisimmin häirinnästä tai vihapuheesta oli ilmoitettu epäviralliselle tai tapahtumapaikkaan liittyvälle taholle, esimerkiksi ravintolan henkilökunnalle tai keskustelupalstan ylläpitäjälle. Ilmoittamatta jättämisen syy oli vastaajien mukaan se, etteivät he uskoneet, että asialle olisi tehty mitään.

Raporttiin voi tutustua osoitteessa https://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1456826655763.html

Selvitys on osa syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö vetää.

Lisätietoja: Laura Jauhola (laura@owalgroup.com, puh. 050 443 1841) ja Nita Korhonen (nita@owalgroup.com, puh. 050 523 4889)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Kuinka voimme auttaa?

Avaa keskustelu kanssamme tässä: