English Suomi

Language

Yhteys
Menu

info@owalgroup.com
010 235 6060
Kasarmikatu 23A, 00130 Helsinki

Yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuksessa -tutkimuksen tuloksia

03.03.2015 Olli Oosi Avainsanat: , , ,

Lokakuussa 2014 pyydettiin oppilaan- ja opinto-ohjaajia ja opettajia vastaamaan kyselyyn, jossa selvitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista koulutuksessa. Kysely liittyi sisäministeriön käynnistämään tutkimukseen, jossa tarkastelun kohteena oli syrjinnän ilmeneminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuksessa, painopisteenä opintojen ohjaus. Kyselyyn saatiin yhteensä 417 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille!

Tutkimuksessa on tuotettu tietoa syrjinnän ilmenemisestä ja yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä koulutuksessa. Tutkimuksen empiirisessä osassa käsiteltiin erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten opintojen ohjauksessa perusopetuksessa (painopiste yläkoulussa), ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Aineistona oli kyselyn lisäksi eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten haastatteluja, aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä ja laillisuusvalvojilta sekä hallinto-oikeuksista koottuja tietoja.

Vaikka vastaajat tunnistivat runsaasti yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä omissa kouluissa ja oppilaitoksissa, aineiston perusteella yhdenvertaisuuden toteutumisessa on runsaasti kehittämisen kohtia, jotta kaikilla nuorilla olisi yhdenvertaiset edellytykset edetä koulupolullaan. Yhdenvertaisuutta estävänä tekijänä voidaan nähdä paikoin riittämättömät resurssit henkilökohtaisen ja yksilön vahvuuksia tukevan ohjauksen antamiseen. Vähemmistöryhmien erityistarpeiden huomioimisessa ohjauksessa on myös kehitettävää, mutta erityistä huomiota tulisi kohdistaa monipuolisten opetus- ja arviointimenetelmien hyödyntämiseen ja asenteelliseen esteettömyyteen.

Milloin vastaaja on tuonut esiin koulutuksen yhdenvertaisuuteen liittyviä epäkohtia, niissä korostui nuorten keskinäinen kiusaaminen. Myös opetuksessa näkyy yhdenvertaisuutta heikentäviä asenteita ja syrjiviä toimintatapoja. Noin joka kymmenes vastaaja oli havainnut syrjinnän merkkejä erilaisissa opetustilanteissa sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa. Niin ikään joka kymmenes vastanneista oli havainnut syrjinnän merkkejä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Vastaajien erittelemiä syrjinnän muotoja ovat esimerkiksi henkilöstön vähättelevä asenne opiskelijoita kohtaan, ajan valikoiva antaminen ja eriarvoistava kohtelu – esimerkiksi kireämpi tai löysempi arviointi. Tämä kohdistuu erityisesti romaneihin ja maahanmuuttajiin. Myös maahanmuuttajien kieliongelmien huomiointi opetuksessa ja vaikutus arviointiin on huolenaihe, joka nousi esiin kyselyaineistossa.

Osaaminen ja resurssit erityisen tuen tarjoamiseen jakaantuvat myös epätasaisesti, mikä vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten nuorten saamaan opetukseen ja tukeen jossain määrin kaikissa koulutusmuodoissa. Erityisesti lukioissa kaivattiin lisää tämän aihealueen osaamista. Lukioihin kaivattiin myös lisää koulutusten nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa, vaikka kehitettävää on paikoin vielä ammatillisen koulutuksen puolellakin.

Opettajien ja ohjaajien kyselyssä nousi myös joitain selkeästi inkluusion vastaisia näkemyksiä, jolloin vammaisten nuorten ohjaus ”tavallisiin oppilaitoksiin” ei todennäköisesti ole ensisijaisesti tarjottu vaihtoehto. Kirpeimmissä kommenteissa oli kuitenkin esitetty perusteluja, joissa viitattiin resurssien riittämättömyyteen. Haastatelluilla vammaisilla nuorilla oli kokemuksia koulutuspolun varrelta tilanteista joista joko koulu ole ollut ensialkuun valmis ottamaan nuorta vastaan, tai ohjaus on ollut asenteellista eli nuoren vamma on kärjistetysti nähty stigmana, joka on määritellyt nuoren polun kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien sijaan.

Keskeisenä kehittämisen kohteena tulisi puuttua osaamiseen ja asenteisiin

Kyselyn vastaajat voidaan jakaa karkeasti kolmeen joukkoon. Yhdessä ryhmässä tiedostetaan yhdenvertaisuusteemoja, koulut ja oppilaitokset huolehtivat yhdenvertaisuuden toteutumisesta, ja vastaajat ovat varsin tyytyväisiä. Toisen joukon vastaajat ovat havainneet epäkohtia ja tuoneet esiin huolensa yhdenvertaisuudesta. Kolmas ja marginaalisin joukko ei tiedosta yhdenvertaisuusteemoja, näkee aiheen liian kapeana tai vastaaja on jopa asenteellinen eli on tuonut vastauksessaan esiin omia yhdenvertaisuuden vastaisia tai (piilo)rasistisia tai homofoobisia näkemyksiään.

Vaikka esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla henkilökunta tunnisti lähinnä kiusaamiseen liittyviä teemoja, nuorten haastatteluissa nousi esiin erityisesti ymmärtämättömyys ja koulumaailman heteronormatiivisuus, joka ei kannusta nuorten oman identiteetin vapaaseen kehittymiseen

Muutama jäärä opettaja esittää mielipiteitään, jotka eivät ole tätä päivää, mutta mitäpä näille teet” – kommentin jättäneen vastaajan kysymys kuvaa hyvin tilannetta. Yhdenvertaisuuden ja asenteellisen esteettömyyden toteutumisen tulee nähdä tavoittamisen arvoisena asiana itsessään, mutta sillä on myös suora yhteys nuorten opintomenestykseen ja opinnoissa etenemiseen. Huoli yksittäisten opettajien asenteellisuudesta paistoi aineistossa – ja tuli esiin myös nuorten tarinoissa. Nuorten koulupolulla eteneminen ei saisi olla tuurista kiinni – eli kiinni siitä, kuka opettaja tai oppilaanohjaaja sattuu kohdalle. Murrosikäisten nuorten keskinäinen asenteellisuus on vielä jossain määrin ymmärrettävissä, mutta henkilökunnan (aikuisten) harrastamaa lapsiin ja nuoriin kohdistamaa ennakkoluuloista käytöstä on vaikea ymmärtää saati hyväksyä. Tässä asiassa minimivaatimuksena tulisi olla nollatoleranssi.

Oppilaitoksen johto voi edistää yhdenvertaisuutta esimerkin voimalla sekä perehdyttämällä ja opastamalla yhdenvertaisiin toimintatapoihin. Kuten yksi vastaaja asian esitti, ”Kukaan ei voi enää olla rasistinen tai syrjäytymistä aiheuttava, jos ei saa tukea siihen muilta.” Niin tämä vastaaja kuin suuri joukko muita toivat esiin, että koulutusta ja tietoa erilaisten henkilöiden kohtaamisesta tarvitaan vielä.

Yhdenvertaisuussuunnittelun lisäksi yhdenvertaisuusteemat pitäisi tulosten perusteella sisällyttää osaksi ohjaajien, opettajien ja muiden ammattiryhmien osaamistarpeen tunnistamista ja täydennyskoulutusta. Opettajien valmiuteen ja osaamiseen toteuttaa yksilöllisiä ja monipuolisia opetusjärjestelyjä ja opetus- ja arviointimenetelmiä erilaisille oppijoille tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä varmistaa henkilöstön osaaminen täydennyskoulutuksella. Lisäksi opettaja- ja opinto-ohjaajakoulutuksessa tulisi varmistaa, että myös eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuskysymykset huomioidaan osana opetussuunnitelmaa.

Yksi haastava aineiston perusteella noussut kehittämisen kohde on vielä työnantajayhteistyö. Jopa viidennes opetus- ja ohjaushenkilöstön vastaajista oli huomannut syrjintään työelämään tutustumisen tai työssäoppimisen yhteydessä. Syrjintä on ilmennyt erityisesti siten, että työnantajat ovat kieltäytyneet ottamasta erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria ja romaneita, mutta syrjintä on kohdistunut myös vammaisiin nuoriin, joilla haasteet kasvavat työllistymisen vaiheessa. Opiskelijoiden riittävään henkilökohtaiseen ohjaukseen ja monipuolisen kuvan tarjoamiseen eri ammateista ja vaihtoehdoista tulisi varata riittävät resurssit. Syrjinnän vaarassa olevien nuorten tukemiseen työelämäyhteistyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja työelämäyhteistyössä tulisi valmentaa työnantajia ohjaamaan ja kohtaamaan erilaisia oppijoita.

Tutkimus on julkaistu oikeusministeriön sivulla.

 

Lisätietoa:

Laura Jauhola

Owal Group Oy

laura@owalgroup.com

050 443 1841

Olli Oosi

Olli on Owal Groupin co-founder ja senior partner.
puh. 0505304737
email.olli[at]owalgroup.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kuinka voimme auttaa?

Avaa keskustelu kanssamme tässä: