Toteutimme opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kaksiosaisen selvitystyön, jonka toinen osa koski ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tilaa, ja toisessa osassa tarkastelussa oli koronavirusepidemian vaikutukset toisen asteen koulutukseen. Selvityksen perusteella vahvistuu kuva siitä, että poikkeusajan jäljiltä opiskelijoiden osaamisvajeeseen ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Etäopiskelu on koettu raskaaksi koronan aikana, ja tilanne on haastanut myös henkilöstön jaksamista. Selvityksessä kuvataan erikseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tilannetta.
Ammatillisen koulutuksen osalta poikkeusajan seurauksia koskeva tilannekuva on kiinnostava kehystää reformin toimeenpanoa koskevan raportin havaintoihin. Selvityksen perusteella reformin toimeenpano on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Silti kehittämistyötä on vielä tehtävä, jotta voidaan varmistaa tasalaatuiset ja yhdenvertaiset koulutuspolut ja sitä myötä myös riittävä ohjaus ja tuki kaikille opiskelijoille.
Ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön on nähty tukevan työelämälähtöisen koulutuksen järjestämistä. Heikkoutena nähdään, ettei rahoitusjärjestelmä toisaalta kannusta työelämän tarpeisiin vastaavien lyhytkestoisten koulutusten toteutukseen, mutta ei myöskään ottamaan opiskelijoita, joilla on puutteelliset oppimisvalmiudet tai kielitaito. Tällöin erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestäminen on riippuvainen koulutuksen järjestäjän edellytyksistä, strategisista painopisteistä ja arvovalinnoista. Koronan poikkeusajasta toivuttaessa ammatillisen koulutuksen järjestämiseen vaikuttaa vahvasti se, miten eri toimialat ja työelämä yleisemmin palautuu kriisin jälkeen. Keskeistä on vahvistaa opiskelijoiden tulevaisuuden näkymiä, työllistymismahdollisuuksia ja tarjota mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen lujittamiseen poikkeusajan jäljiltä. Ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu muutoksiin vastaamisessa.
Uusi lainsäädäntö on tehostanut koulutuksen toteuttamista ja se mahdollistaa paremmin yksilölliset opintopolut ja opintoajat. Poikkeusajan positiivinen vaikutus on, että se on pakottanut ottamaan käyttöön monipuolisemmin verkkoympäristöjä ja etäopetusmahdollisuuksia, ja samalla myös valmiudet ja osaaminen on kasvanut koulutuksen järjestäjien ja opetushenkilöstön arvioimina. Tämä voi entisestään edesauttaa yksilöllisten opintopolkujen toteutusta – kunhan polut ovat aidosti yksilöllisiä siten, että tarjolla on riittävästi tukea ja ohjausta. Korona on tuonut entistä selkeämmin esiin myös lähiopetuksen tärkeyden.
Selvitykset toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta lokakuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Lataa raportit (pdf):
Koronavirusepidemian vaikutukset toisen asteen koulutukseen
Selvitys ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta
Lisätietoja: Owal Group Oy, Laura Jauhola, 050 443 1841, laura@owalgroup.com
